Alkuarvoina käytin entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevaa 75 vuotta vanhaa, luontaisesti syntynyttä kuivahkoa kangasmetsää, joka on pohjapinta-alaltaan 21 m2/ha, pituudeltaan 20 m, keskiläpimitaltaan 22 cm ja jonka pääpuulaji on mänty. Tarkoituksena on tutkia metsän arvoa erilaisin kasvatuksin; "Hyvän metsänhoidon suositusten", päätehakkuu tehtynä heti ja päätehakkuu 10 vuoden kasvatuksen jälkeen. Jokaisessa päätehakkuussa jätettiin puita 5 kpl/ha.

Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisella kasvatuksella tarkoitetaan sitä, että päätehakkuu tehdään silloin kun on tilastollisesti paras aika se toteuttaa, riippuen puun iästä ja koosta. Lisäksi otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Muut vaihtoehdot olisivat, että päätehakkuu tapahtuisi heti tai vasta kymmenen vuoden päästä. Lisäksi on otettu huomioon korkokannan muutokset. Ylemmässä kuviossa korkokanta on 2 % ja alemmassa 4 %.

Ylemmässä kuviossa, korkokannan ollessa 2 %, hyvän metsänhoidon suositusten mukaisella kasvatuksella nettotuloja tulisi 6813,03 euroa, päätehakkuun tapahtuessa heti 5799,63 euroa ja päätehakkuun tapahtuessa 10 vuoden päästä 6465,81 euroa. Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus tuottaisi muita vaihtoehtoja enemmän.

Alemmassa kuviossa, korkokannan ollessa 4 %, hyvän metsänhoidon suositusten mukaisella kasvatuksella nettotuloja tulisi 4620,37 euroa, päätehakkuun tapahtuessa heti 5799,63 euroa ja päätehakkuun tapahtuessa 10 vuoden päästä 5324,65 euroa. Tällöin päätehakkuu kannattaisi tehdä heti, jos haluaa saada enemmän rahaa.

Esimerkkilaskelmien mukaan metsänomistaja tienaisi korkokannan ollessa 2 % enemmän rahaa, kun päätehakku tapahtuisi hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Korkokannan ollessa 4 % olisi taloudellisesti kannattavampaa suorittaa päätehakkuu niin pian kuin mahdollista.



Nettotulojen nykyarvo, kun korkokanta 2 %.





Nettotulojen nykyarvo, kun korkokanta 4 %.